Savumajasta kouluun -oikeus omaan kieleen

Tänään tuli postissa uusi kirja viittomakielisten historiasta. Birgitta Wallvik, kuurojen vanhempien kuuleva lapsi on kirjoittanut ahkerasti kirjoja kuurojen ja viittomakielisten elämästä.

Uusi kirja kertoo Kuurojen Lähetys -De Dövas Mission ry:n historiasta, sillä kuurojen lähetyseura perustettiin 60 vuotta sitten vuonna 1955. Kuurojen yhteisössä on kerrottu paljon, miten Turun kuurojen koulun opettaja Elsie Roos lähti Afrikkaan opettamaan kuuroja lapsia. Roosin viittomanimi on "ruusu". Kirjassa kerrotaan tarkkaan, miten Roosin matka alkoi Turusta Ruotsin ja Italian kautta Eritreaan. Turun kuurojen koulun oppilaat ja myös Turun kuurojen yhdistyksen väki tulivat hyvästelemään Elsien Roosia.

Kirja vilisee tuttuja nimiä: Lauri Paunu, Anni Kauppinen, Anna Julkunen, Runo Savisaari ja monia muita nimiä löytyy. Kirjan voi tilata Kuurojen Lähetys seuralta 25 euron hintaan. http://www.kuurojenlahetys.fi/?page=2

Muistan hyvin, miten olin innoissani ensimmäisellä luokalla, kun Tampereen kuulovammaisten koululla kävi vieraita Afrikasta. En ole aikaisemmin nähnyt mustaihoisia kuuroja viittomasta. Olin silloin noin 7 vuotias, ja yritin keskustella nuoren naisen kanssa. Piirsin jotain liidulla taululle. Kirjoitin kai nimeni. Ymmärsin silloin, että maailmassa on monta eri viittomakieltä. Nuori nainen oli Almaz.
 


 

Karjalan Kuurojen Heimotuki ry:n säännöt

Sain käsiini Karjalan Kuurojen Heimotuki ry:n jäsenluettelon vuodelta 1995. Silloin oli 150 jäsentä. Miehiä oli 54 ja naisia 96. Yhdistys on edelleen yhdistysrekisterissä, mutta nukkuu. Tutkimukseni yhdistyksen toiminnoista on edelleen kesken, mutta sain erään yhdistyksen jäsenkirjurin jäsenkirjan, jossa oli sääntöjä. Aloin miettiä erityisesti viimeistä sääntöä (10§), mutta lukekaa sääntöjä:

                     Säännöt

                       1§
  Yhdistyksen nimi on Karjalan Kuurojen Heimotuki ry, kotipaikka on Helsingin kaupunki.
  Yhdistyksen tarkoituksena on Karjalan kuurojen henkinen ja ammatillinen kohottaminen sekä vanhojen karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme.

                       2§

 Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan kokoamalla yhteen Karjalan kuurot, perustamalla yhteisen rahaston, ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia, testamentteja, toimeenpanemalla juhlia, myyjäisiä, varainkeräyksiä ja arpajaisia, jakamalla apurahoja harkinnan mukaan sekä muutenkin tukemalla sellaista laillista toimintaa, joka edistää karjalaisen kulttuurin kaikinpuolista kehittymistä maassamme.
 Yhdistyksen ja rahaston omaisuuden tuotto ja muut käytettäväksi määrätyt varat jaetaan yhdistyksen johtokunnalle, joka lopullisesti päättää käytettävissä olevien varojen jakamisesta apurahojen saajille ja mahdollisesti asetettavista ehdoista.
  Rahaston lähemmät säännöt vahvistaa yhdistyksen vuosikokous. Rahaston omaisuus on pidettävä erillään yhdistyksen muusta omaisuudesta. Toimintaansa varten hankkii yhdistys tarvittaessa asianomaisen luvan.

                       3§

 Karjalan  Kuurojen Heimotuki ry:n jäseneksi pääsee jokainen karjalaissyntyinen tai Karjalassa asuva kuuro sekä Karjalan kuurojen edistymistä tarkoittava kuuro henkilö, joka suorittaa kertakaikkisena jäsenmaksuna 1.000 markkaa, ja jonka johtokunta jäseneksi hyväksyy.
  Ainoastaan jäsenillä on äänioikeus säätiön vuosi- tai muissa kokouksissa.

                        4§

  Yhdistyksen lainmukaisena hallituksena on johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4 varsinaista, sekä 2 varajäsentä, jotka valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi. Ensimmäisenä vuotena erovuoroon joutuvat varsinaiset ja varajäsenet määrää arpa. Kuoleman tai muun syyn vuoksi eronneen johtokunnan jäsenen tilalle kutsutaan varajäsen jäljelläolevaksi toimikaudeksi.
  Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kolme jäsentä on saapuvilla.

  Johtokunnan asiana on mm:

a) edustaa yhdistystä;
b) määrätä työvaliokunnan jäsenten palkkiot;
c) päättää tarkemmin määrättävällä tavalla tapahtuvasta apurahojen jaosta ja valvoa niiden käyttöä;
d) laatia säätiön toimintakertomus, antaa tilit tilintarkistajille, esittää tilinpäätös ynnä tilintarkastuskertomus oman lausunonsa ohella vuosikokoukselle

Työvaliokunnan, johon kuuluvat yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, tehtävänä on hoitaa yhdistyksen ja rahaston juoksevat asiat, tehdä johtokunnalle esitykset apurahojen jaosta talousarvion puitteissa ja muutenkin huolehtia päätösten täytäntöönpanosta.
  Kokouskutsun johtokunnan kokouksiin antaa puheenjohtaja kirjeellisesti vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
  Kutsu yhdistyksen kokoukseen on johtokunnan julkaistava Kuurojen Lehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta.

                     5§
Johtokunnan puheenjohtajan tehtävänä on kutsua johtokunta koolle ja johtaa asian käsittelyä sen kokouksissa. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estettynä. Sihteeri laatii pöytäkirjat, huolehtii kirjeenvaihdosta ja suorittaa muut hänelle uskotut tehtävät. Rahastonhoitaja huolehtii yhdistyksen ja rahaston rahavaroista johtokunnan antamien ohjeiden mukaan. Rahaston tilit pidetään erillään yhdistyksen tileistä.

                     6§
 Yhdistyksen nimen merkitsevät johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi sihteerin kanssa.

                     7§
Yhdistyksen ja rahaston tilit päätetään kalenterivuosittain ja on ne annettava tilintarkistajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajain on annettava tarkastuskertomuksensa johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

                      8§

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 1.5.-30.10. välisenä aikana. Siinä käsitellään seuraavat asiat:

a) esitetään johtokunnan ja tilintarkastajain kertomukset;
b) vahvistetaan yhdistyksen ja rahaston tilinpäätökset ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja rahastonhoitajalle sekä työvaliokunnall;
c) päätetään johtokunnan jäsenten matka- ja päivärahojen korvausmäärästä;
d) määrätään tilintarkastajain ja asiantuntijain palkkiot:
e) valitaan kahdeksi vuodeksi johtokunnan puheenjohtaja;
f) valitaan erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle 2 varsinaista ja 1 varajäsen:
g) valitaan 2 tilintarkastajaa ja näille 2 varamiestä, joista molemmista toinen olkoon valantehnyt;
h) vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio.

                     9§
  Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamisesta on kirjallisesti tehtävä johtokunnalle joka oman lausuntonsa ohella esittää asian vuosikokoukselle. Muutoksen voimaantulemiseksi vaaditaan 3/4 kannatus läsnäolevain äänimäärästä.
  Muutos tulee voimaan vasta sitten kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

                     10§
 Jos Karjalan Kuurojen Heimotyki r.y. purkantuu, mihin vaaditaan 3/4 enemmistö kaikista annetuista äänistä, on sen sitä ennen päätettävä varojensa ja omaisuutensa tulevasta käytöstä 1 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Ellei näin ole tehty, on Suomen Kuurojen Liitto r.y.:n otettava omaisuus hoitoonsa ja mikäli 10 vuoden kuluessa ei uutta rekisteröityä Karjalan Kuurojen Heimotuki-nimistä yhdistystä ole perustettu, on sanotun liiton käytettävä varat yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
  

Vuonna 1975 puheenjohtajana oli Jaakko Väisälä ja sihteerinä Kauko Laukkanen.