Luulisi, että olisi ihan itsestään selvä asia. Asia ei ole kuitenkaan näin. Keskustelupalstoilla näkee edelleen kysymyksiä, mitä kuuro voi tai ei voi tehdä. Onko autolla ajaminen todella kuulosta kiinni? Syntymäkuurona syntyneelle on vaikeaa ymmärtää erilaisia ennakkoluuloja. Sain ajokortin vuonna 1992 kun aloitin autokoulun ennenkuin täytin 18v. Autokoulussa oli koko ajan tulkki paikalla. Teoriatunnit ja käytännön harjoittelu menivät hyvin, vaikka minua pelotti ajaa autolla. Oli niin jännittävää ajaa liikenteessä, mutta kaikki meni hyvin ja sain ns. muoviajokortin käteeni. Siinä ei mainittu mitään kuuroudestani, mutta ennen vanhaan oli ns. pahviajokortti.Siinä lukee erityisehtoja seuraavasti mm: Käytettävä silmälaseja, Taustapeili myös korin oikealla puolella..(tarkoitettu kuuroille). Kyselin facebookissa kavereilta, oliko asia todella niin. Todettiin, että asia oli todella näin. Ennen vanhaan autoissa oli vain yksi taustapeili. Kuurojen oli pakko saada toinen taustapeili. Nykyään melkein kaikissa autoissa on taustapeiliä molemmilla puolilla. Tiedätkö, kuka oli ensimmäinen ajokortin saanut suomalainen kuuro?
Muistan lapsuudestani isäni sukulaisen, nimeltä Onni Kautto käyvän meillä muutaman kerran 1960 luvulla, ja jostain kuulin, että hän olisi ollut ensimmäinen kuuromykkä, kuka sai ajokortin ensimmäisenä Suomessa, tosin en ole 100 % varma. Hänellä oli kuorma-auto kortti ja oma yritys. Yritin itse löytää samaa tietoa, ja päädyin tänne. Terveisin Kanadasta, Hannele
VastaaPoistaHei Hannele, anteeksi kun en ole huomannut viestiäsi. Suomen kuurojen historiaseura perustettiin 20.2.2016, ja on ollut kiireitä asian kansssa, että blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kiitos kuitenkin, kun otit yhteyttä! Onni Kautto on tuttu nimi. Olisiko hän ollut kotoisin Kouvola-Kotka- seudulta? Laitan kysymyksesi facebookissa kuurojen historian sivulle. t. Outi Ahonen
VastaaPoista