C.O.Malmin perintö

Olen joskus miettinyt, millaisen perinnön olemme saaneet C.O.Malmilta? Ainakin suomalaisen viittomakielen, mutta miten suomalainen viittomakieli kehittyi C.O.Malmin kuoleman jälkeen? Montako kuuroa ehti olla C.O.Malmin oppilaana?

Yksi C.O.Malmin oppilaista oli Lorenz Eklund, joka oli opettajana Pietarsaaren kuuromykkäin koululla. Eklundin perheeseen syntyi 5 lasta, joista kuuluisin lienee Elma Ignatius os.Eklund. Elman viittomanimi juontuu Pietarsaaren viittomanimestä, sillä perhe muutti Helsinkiin Lorenzin kuoltua vain 47-vuotiaana.

Tiedätkö, millainen opettaja Lorenz Eklund oli? Ketkä olivat Lorenzin oppilaita, jotka siirsivät Malmin perinnön eteenpäin. Pietarsaaren kuuromykkäinkoulu oli tunnetusti viittomakielen puolestapuhuja, sillä koulun johtaja Anna Heikel puolusti viittomakieltä loppuun asti. Lorenz Eklund makaa ihan yksin siellä hautausmaalla. Muistetaanko häntä vielä 50 vuoden päästä, sillä Pietarsaaren kuurojenyhdistyksen jäseniä on koko ajan vähemmän ja kaikki ovat ikääntyneitä.

Kulttuuripersoona "KK"

Kulttuuripersoona on poistunut keskuudestamme 17.7.2012. Tuli heti muistoja lukuisista kerroista, jolloin keskustelin maailman menoista hänen kanssaan. Olen lukenut hänen kirjoituksiaan 1970-luvulta lähtien. Teräviä havaintoja ja kommenteja kuurojen elämästä. Hänellä oli kaksi viittomanimeä: "KK" ja "KULTTUURI". Olen huomannut, miten vanhemman sukupolven viittomakieliset käyttävät jälkimmäistä viittomanimeä. Opin itse ensimmäisen viittomanimen eli KK ja tapasin hänet ensimmäisen kerran oikein kunnolla Jyväskylässä pidettävillä kuurojen nuorten päivillä.

Kaisu Korhonen kuunteli meitä nuoria ja hän viittoi selvästi suomen kielen mukaisesti. Me nuoret tunsimme tuolloin suurta kunnioitusta, sillä hän oli silloin Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtajana. Liisa Kauppinen oli hänen kanssaan, ja tunsin Liisan entuudestaan, mutta opin sitten kuka Kaisu Korhonen oli.

Keskisuomalaisessa 5.8.2012 ilmestyi kaunis muistokirjoitus Kaisu Korhosen poikien kirjoittamina. Kirjoitus kuvasi niin hyvin Kaisua, sillä hän oli luja ja määrätietoinen nainen. "Kaisun pohjalaisuus näkyi hänen luonteessaan ja temperamentissaan, hän ajaessaan tärkeiksi katsomiaan asioita. Kaisu oli vahva persoona, joka toi mielipiteensä esiin selkeästi ja voimakkaasti. Tämä ominaisuus vei hänet yhteisössään moniin vastuullisiin ja tärkeisiin tehtäviin."

Niin, Kaisu ei ollut vain järjestöihminen, sillä kulttuuriasiat olivat hyvin lähellä Kaisun sydäntä ja mieltä. Runot, erityisesti Eino Leinon runot olivat Kaisun mieleen. Moni jyväskyläläinen kuuro on hyvin kiitollinen Kaisu Korhosen tuesta ja intohimosta kulttuuria kohtaan, sillä Kaisu halusi innostaa jyväskyläläisiä kuuroja tekemään näytelmiä. Kaisu Korhonen ohjasi viimeisen kerran v.2001 Lappeenrannassa pidettävillä kuurojen kulttuuripäivillä. Sitä ennen hän oli ohjannut lukuisia näytelmiä 1960-luvulta lähtien. Jos haluat tietää enemmän kuurojen kulttuuripäivistä, niin löytyy lisätietoja teoksesta Maahan lämpimään ja myös kasvatustieteen maisteri Maija Koiviston pro gradusta: "Ottaisiko soihdun vai lähtisikö kulkemaan pimeässä" -Lausunta viittomakielisen yhteisön kulttuurin ilmentäjänä Kuurojen valtakunnallisten kulttuuripäivien 50-vuotisessa historiassa

.

Kaisu Korhonen syntyi 19.12.1927 Helsingissä, mutta hän vietti lapsuutensa pohjanmaalla Koskenkorvalla. Hän kuuroutui viiden vuoden vanhana sairastuttuaan tulehdustautia ja hän aloitti kouluntaipaalensa Kuopion kuuromykkäinkoululla. Koulun jälkeen Kaisu kouluttautui laborantiksi ja oli työssä Jyväskylän Valiolla. Kaisu oli naimisissa Pentti Korhosen kanssa 54 vuotta ja liitosta syntyi kaksi poikaa. Perhe oli myös tärkeää Kaisu Korhoselle.

Voimia Kaisu Korhosen omaisille ja ystäville.