tiistai 23. syyskuuta 2014

V-kirjain

Tuli käytyä viime torstaina Helsingin Kuurojen yhdistyksen seniorikerhossa. Yksi Karjalan evakko kertoi tarinansa:

"Olin ihan pieni tyttö, kun jouduttiin jättää kotimme rajan taakse. En silloin ymmärtänyt, mitä tapahtui. Jouduimme Mikkeliin isolle maatilalle. Olin ihmeissäni uudesta paikasta. Äitini ei viittonut paljon, vaan yritti keksiä viittomia.

Siellä maatilalla tehtiin paljon työtä.  Olin mukana pyörimässä. En ymmärtänyt, miksi yhden miehen takin selkään oli kirjoitettu liidulla iso V-kirjain. Ihan iso V-kirjain. Mies oli ihan kiltti ja teki paljon töitä.

Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, että hän oli venäläinen sotavanki."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...