perjantai 31. lokakuuta 2014

Kulta-aika

Jonkin aikaa sitten työpaikan pöydällä keskusteltiin kuurojen miesten elämästä, miten kuurot eivät ole voineet käydä armeijaa täällä Suomessa. Muualla maailmalla kuten esimerkiksi Israelissa kuurot käyvät armeijaa. Suomessa kuurot miehet ovat saaneet tähän mennessä punaista korttia.

Keskusteltiin myös sodan ajan kuurojen miesten kokemuksista. Mitä kuurot miehet tekivät sodan aikana 1940-luvulla? Moni kuuro oli mukana suojeluskunnan toiminnoissa. Ainakin pari kuuroa miestä oli mukana kaivaamassa Mannerheimin linjaa Karjalan kannaksella, mutta moni oli teollisuudessa työssä. Silloin oli kovaa työvoimapulaa, että naisten piti opetella niin sanotusti miesten töitä. Samalla tuli esille tämä tarina:

"1940-luku oli kulta-aikaa! Miehet olivat rintamalla. Meidän oli helppoa saada naisia ihan noin vaan. Sodan jälkeen asiat muuttuivat."





Vapaussodan sankari Mikko Paksujalka halusi sotia jatko-sodassa,
mutta pääsi työkomppaniaan, jossa teki puusepän töitä.

Lähteet:
- Keskisuomalainen 20.8.1949
- ruokapöydän keskustelu

lauantai 18. lokakuuta 2014

Luokkatoveri

Kävin muutama viikko sitten Lahdessa haastattelemassa v.1915 syntynyttä Irja Remmiä. Hän on Lahden seudun vanhin elossa oleva kuuro. Ystäväni opasti minut hänen luokseen. Minua jännitti tapaaminen, sillä tiesin entuudestaan hänen olevan edesmenneen Malminharjun isännän, Kosti Remmin puoliso. Muistan lukeneeni, miten Kosti Remmi oli Lahden kuurojen yhdistyksen perustajajäseniä. LKY perustettiin uudestaan v.1930.

Haastattelin Irjaa, sillä halusin hänen kertovan karjalaisista kuuroista. Hän muistaa asioita todella hyvin. Hän kuvaili paljon Lahden kuurojen yhdistyksen toimintoja 1930-luvulta lähtien. Irjan mukaan Lahteen muutti paljon kuuroja puuteollisuuden vuoksi ja sodan jälkeen Lahteen siirtyi paljon Karjalan siirtolaisia. Tästä enemmän myöhemmin, sillä haluan nyt kertoa, mitä tapahtui noin puolitoista tuntia kestäneen haastattelun jälkeen.

Silmiini pisti yksi lyijykynäpiirros Irja Remmistä. Katsoin tarkemmin piirrosta ja tajusin, että kuvan olikin piirtänyt Alli Touri! Minun oli pakko kysyä Irjalta, että oliko todella Alli piirtänyt sen piirroksen. Irja totesi, että Alli oli hänen luokkatoverinsa! "Alli oli luokkatoverini, taiteilija." Irja käytti vanhaa viittomaa taiteilijasta: molemmat kädet nyrkissä päällekkäin, liike ylös ja alaspäin liikkuen. Olen kirjoittanut aikaisemmin Alli Tourista blogissani.


Irja kertoi, miten Alli antoi piirroksen 50v.luokkakokouksen yhteydessä hänelle vuonna 1980. Kuva kertoo 15 vuotiaasta Irjasta. He kävivät Turun kuuromykkäin koulua ja Irja sanoi olevansa nyt ainoa elossa oleva. Liikutuin, miten vanhan sukupolven kuurot ovat kokoontuneet yhteen hyvin säännöllisesti. Luokkatoverit ovat kuin siskoja ja veljiä keskenään, sillä he olivat viettäneet paljon aikaa yhdessä sisäoppilaitoksissa. Kuurojen lehdissä on usein ollut kirjoituksia luokkakokouksista.

Ateneumin käyneen Alli Tourin tarina on vähän surullinen, sillä Irjan mukaan Alli ei halunnut tavata muita kuuroja, ainoastaan Irjaa. Siksi jäi Allin osoite antamatta muille kuuroille.

Irja Remmi täyttää ensi maaliskuussa 100v.

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...