maanantai 21. tammikuuta 2019

Blogin uusi vaihe alkamassa!



Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kiinnostaneet minua ja olen tallentanut kertomuksia muistiin tähän blogiini, mutta on tullut tauko ihan monesta syystä. Suomen kuurojen historiaseuran, opettajatyöni ja jatko-opintojen tekeminen samaan aikaan ovat olleet haastavia. Olen enemmän kuin onnellinen, kun sain 7.12.2018 tiedon saamastani Koneen Säätiön kolmivuotisesta apurahasta. Vihdoinkin on enemmän aikaa kirjoittamiselle ja Karjalan kuurojen evakkojen muistitietotutkimukselleni!  

https://koneensaatio.fi/apurahat/tuetut/2018-2/vuosittainen-apurahahaku-tieteen-arvioijaprofiilit-7-12-2018/

Tämä blogi toimii jatkossa päänasiallisesti minun suomalaisen viittomakielen muistitietotutkimukseni merkeissä, mutta laitan tähän myös muita kertomuksia. Viittomakielisillä on paljon kerrottavaa, ei ainoastaan karjalaisilla.  

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Automobiili

Minua on kiinnostanut pitkään kuurojen autotarinat. Luin vähän aikaa sitten vuoden 1915 kuuromykkäin lehtiä etsien tietoja Viipurin kuuromykkäin yhdistyksestä. Silmiini osui ko.yhdistyksen perustajan teksti. Olin ihan innoissani autotarinasta, kunnes lopussa tuli ilmi hauska juttu. Aleksander Puolakka kirjoitti v. 1915 seuraavasti:

Automobiili

Minä ostin itselleni automobiilin. Se maksoi 8,500 markkaa, ja nostin sinne vaimoni ja lapseni, joita oli koko kolme pientä "neitiä." Hauska oli ajaa hyrrytä kauniit kesäpäivät ympäri suloista Suomeamme. Puut, vuoret, niityt ja järvet, talot, kylät, ne kaikki menivät hauskasti ohi. 

Matkan aloitin Viipurista KeskiSuomeen päin. Jo ensimmäisenä päivänä pääsin Kouvolaan asti. Vaimo ja lapset väsyivät ja nukkuivat siellä takana, sillä välin kun minä vaan innolla kääntelin vipuja ja ohjaustankoa. Miten monta päivää se kesti, ja miten monessa talossa me majailimme matkan varrella, en huoli kertoa, vaan pääasia oli, että sai ajaa.

Tien varrella oli kauppapuoti ja minä seisautin auton ja menin ostamaan tupakkaa. Se oli joku tehdasseutu ja samaan aikaan  sattui puodissa olemaan insinööri. Kauppias ja insinööri olivat niin kohteliaita, kun saivat kuulla, että olen auton omistaja, ja vielä itse sillä huviajelulla. He tulivat ulos ja minä näyttelin ja selittelin heille kaikkia sen mutkia ja kehuin sen olevan ranskalaista Mars tehtaan tekoa. He halusivat sen ostaa, vaan minä en suostunut myymään,

Sitte minä sanoin heille hyvästi ja läksin taas ajamaan ja näin maantien vieressä kaksi naista viittovan keskenään. Minä pysäytin auton ja kysyin: "Oletteko Te kuuromykkiä?". Vanhempi nainen osoitti nuorempaa ja sanoi hänen olevan. Se oli punaposkinen pullea tyttö ja hänellä oli sukan kudin kädessä. Minä kysyin mikä paikka tämä on? Hän sanoi, että tämä on Kangasniemen pitäjä. Vielä sanoi hän olevansa Kuopion kuuromykkäin koulun 7:nen luokan oppilass. Minä herätin vaimoni, joka ei muuta, kuin nukkui siellä automobiilissa: ja selitin hänelle viittomalla, että tuolla on kuuromykkä. Hän vähän vain aukoi silmiään, eikä noussut ylös, van nukkui taas. Sitte minä nostin hattuani hyvästiksi ja rupesin taas ajamaan, vaan kun edessä oli vastamäki, täytyi ajaa jonkun verran takaperin ja ottaa uusi vauhti. Kun olin päässyt mäen päälle alkoi auto hyrrytä huimaa kyytiä toista puolta alas ja meni nurin. Minä olin niin murheellinen, että tämä ei ollut muuta kuin - unta!



Lähde:
Kuuromykkäin lehti, n:0 12 Joulukuu 1915 

lauantai 27. helmikuuta 2016

Suomeen ikioma kuurojen historiaseura!

Vihdoinkin se tapahtui!

Perustimme Suomeen kuurojen historiaseuran la 20.2.2016 Tampereella, Työväenmuseo Werstaan tiloissa. Olin etukäteen kauhean jännittynyt, miten perustamiskokous meni. Perustamiskokouksen valmisteleva työryhmä on nyt ihan huojentunut, että kokous meni kokonaisuudessaan hyvin. Saliin mahtui hyvin väkeä istumaan. Helsingin Kuurojen yhdistys ry järjesti bussimatkan Tampereelle. Työryhmään kuului minun lisäksi Turusta Maritta Tarvonen-Jarva, Helsingistä Risto Rautanen ja Porvoosta Håkan Westerholm. 

Ennen perustamiskokousta työryhmä yritti katsoa sääntöjä suunnilleen valmiiksi, mutta ruotsinkielen käännös tapahtuu myöhemmin. Ehdotin Håkanille, että tilattaisiin ruotsinkielistä kirjoitustulkkausta. Oli mukavaa huomata, miten ruotsinkieliset kuurot ja myös ruotsalainen vieras, Tomas Hedberg pystyivät seuraamaan päivän kulkua. Kannattaa jatkossa tilata erilaisiin tilaisuuksiin kirjoitustulkkausta, sillä sen avulla tasa-arvo toteutuu hieman paremmin kuin pelkästään viittomakielen tulkkauksen varassa. Harmikseni sukututkija Boris Strömin osuus jäi aika lyhyeksi, sillä sääntöjen keskustelu venähti suunniteltua aikaa pitemmäksi. Toivon todella, että voidaan kokoontua kesän aikana Oulussa pitämään sukututkimuspäivää. Boris on kerännyt valtavasti aineistoa Pohjanmaan kuuroista.

Millainen seura tulee olemaan?

Ennen perustamista keskustelimme säännöistä. Päädyimme, että seura tulee olemaan aidosti kaksikielinen. Minun tulee opetella kirjoittamaan enemmän ruotsiksi, mutta tulemme käyttämään myös kääntäjiä pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen käännöksissä. Seura voi tukea Suomen kuurojen ja viittomakielisten yhdistyksiä, Kuurojen museota ja myös Kuurojen Liittoa. Kuurojen kulttuuriperinnön hoitamiseen tarvitaan monta ihmistä ja mennään ihan joustavasti. Järjestetään vuosikokous ja seminaari saman päivän aikana.

C.O.Malm 190v!

Muistelimme kuurojen opetusisän 190v.syntymäpäivää Hannu Laaksosen tekemillä kakuilla ja Työväen museo Werstaan tarjoamalla kahvilla.

Perustamiskokous

Perustamiskirjassa on yhteensä 71 allekirjoitusta. Maritta Tarvonen-Jarva on vastaanottanut ilmoittautumisia yhteensä 87 nimeä. Paikalla oli ihmisiä eri puolilla Suomea. Kuurojen Liitosta oli paikalla viittomakielisen kirjaston työntekijä Riitta Vivolin-Karen, joka otti kuvia ja videoita kuurojen liiton FB:n sivuja varten. Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen ei päässyt paikalle sairastumisen vuoksi. 

Seuran nimi?

Päädyimme, että seura on Suomen Kuurojen historiaseura- Finlands Dövas Historiska Sällskap. Tarkistamme kyllä vielä seuran nimen kirjoituksesta, kannattaako kirjoittaa kaikki alkukirjaimet isoilla vai ei. Seuran uusi hallitus hoitaa kevään aikana uuden seuran rekisteröitymistä, eli lähetetään säännöt ym. patentti- ja rekisterihallitukseen.

Uusi hallitus

Perustamiskokouksen veti turkulainen Timo Jarva ja sihteerinä oli Oulusta Arja Peltokorpi. Ääntenlaskijoina ja pöytäkirjantarkistajina ovat Kuusankoskelta kotoisin Timo Palomäki ja Helena Lindgren-Järventausta Tampereelta. Valittiin uuden seuran hallitukseen eri puolilla Suomea kotoisin vahvoja yhdistysihmisiä eli varapuheenjohtajaksi Turusta Maritta Tarvonen-Jarva, sihteeriksi Outi Tuomi-Saarijärvi Vaasasta, rahastonhoitajaksi Porvoosta Håkan Westerholm, Helsingistä tiedottaja Rami Valtasaari ja jäsenasianhoitaja Risto Rautanen. Puheenjohtajaksi valittiin minut kahdeksi vuodeksi. Koetamme yhdessä jäsenten kanssa luoda uuden seuran pohjan vahvaksi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Lämmin kiitos hienosta päivästä kuuluu kaikille perustamiskokouksen vetäjille,osallistujille, työryhmän jäsenille, Työväen museo Werstaalle/Kuurojen museolle,Ruotsin kuurojen historiaseuran puheenjohtaja Tomas Hedbergille, Kuurojen Liiton viittomakielisen kirjaston Riitta Vivolin-Karenille, Viittomakielisten uutisten toimittaja Mikaela Tillanderille ja myös Tampereen Viittomakieliset ry:lle perustamiskokouksen jälkeisestä illanvietosta.
Hannu Laaksosen tekemät C.O.Malmin kakut. Toivottavasti voimme järjestää 10 vuoden Malmin 200v.juhlat!


Risto Rautanen valvoo allekirjoituksia. Arvo Hämäläinen allekirjoittamassa.

Edessä ensimmäisellä rivillä on uuden seuran hallitus vasemmalta Håkan Westerholm, Risto Rautanen. Outi Tuomi-Saarijärvi, Rami Valtasaari, Maritta Tarvonen-Jarva ja Outi Ahonen (minä).



lauantai 13. helmikuuta 2016

Hämeenlinnan kuurojen yhdistys




Vierailin 10.2. Hämeenlinnan kuurojen yhdistyksellä. Yhdistys perustettiin vuonna 1924. Liikutuin, miten yhdistyksen perustajat Hannes ja Ida Yläkorpi olivat keränneet hyvin huolellisesti 1900-luvun alkupuolen Suomessa toimivien kuurojen yhdistysten ryhmäkuvia valokuva-albumiin. Seurasin hienoja ryhmäkuvia sivulta sivulle silmät pyöristyneenä. En ole aikaisemmin nähnyt noin kauniisti sommisteltuja kuvia!Mielestäni kuvat ovat kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaita. 
Kuka mahtaa olla tämä kutova mies kuvan yläpuolella?

Tunnettu Maamme-lauluryhmä
Hämeenlinnan kuuromykkäin yhdistyksen perustamisen alkuajoilta.
Aloin kiinnostua, millainen pariskunta Hannes ja Ida Yläkorpi oli. Hannes kävi Jyväskylän kuuromykkäin koulua. Yhdistyksen väestä joku totesi, että heidän poikansa oli Sampolan johtajana Jarmo Narmalan kansssa 1960-luvulla kun Sampolan työkeskus perustettiin. Totesin, miten vähän tiesin Hämeenlinnan seudun kuurojen historiasta. Vanhoissa lehdissä on kyllä paljon Yläkorven kirjoituksia. Pitääpä lukea uudestaan digitaalisesta arkistosta loman aikana! Valokuva-albumissa on silti paljon tuttuja kuuroja ympäri Suomea. Albumista löytyy kuvia mm.Turusta, Helsingistä, Porista, Kiikasta, Riihimäeltä Hämeenlinnan lisäksi myös Pietarista, Vaasasta.
Harvinainen kuva Turun kuuroista ja myös taktiilitulkkauksesta! Frans Lejon tulkkinsa kanssa. Tulkin takana ihan oikealla on Maria Hirn.


Ida Yläkorpi v.1920


Hannes Yläkorpi v.1920, kuuro taiteilija Sävele Angervo piirsi myös Idan muotokuvan. Upeita piirroksia!


Lähteet: Hämeenlinnan kuurojen yhdistyksen kuva-arkisto

lauantai 23. tammikuuta 2016

Pohjanmaan kuurous

Kuurojen juuret löytyy mm. Alajärveltä, Soinista,
Vimpelistä, Uusikaarlepyystä..
Tässä mietin viime joulukuun Oulun matkaani. Tapasin sukututkija Boris Strömin 17.12.2015, jonka kanssa keskusteltiin sukututkimuksesta. Hämmästelin monta kansiota, jossa on tietoja hänen kuuroista sukulaisistaan. Otin hänen kertomuksensa videolle, jossa hän viittoi, miten pyysin häntä tutkimaan pohjanmaan kuuroja sukulaisiaan. Hän aloitti sukututkimuksen vuonna 1987, mutta aloitti vasta pari vuotta sitten tutkimaan tarkkaan kuuroja sukulaisiaan. Tuli ilmi, miten paljon kuurot ovat sukua toisilleen -tietämättään. 
Oletko kotoisin tältä alueelta?






















1960-luvun alkupuolella tehtiin tutkimus, jossa todettiin, että pohjanmaalla on paljon kuuroutta. Ei ihme, että sielläpäin perustettiin kuuromykkäin kouluja mm. Pietarsaarelle, Kurikkaan ym. Olen itsekin huomannut, miten moni suomalainen kuuro on kotoisin tai juuriltaan pohjanmaalta. Odotan suurella mielenkiinnolla 20.2. Boriksen sukuselvitystä. Paikalla on tulkkausta, että kuka vaan voi tulla kuuntelemaan. Tervetuloa Tampereelle!

perjantai 22. tammikuuta 2016

Kuurojen historia seura perustetaan 20.2.2016!


Kaipa nyt pitkä tauko blogin kirjoittamisessa päättyy kun Suomen kuurojen historian saralla alkaa tapahtumaan ihan oikeasti! Kuurojen historia -seuran työryhmä on kokoontunut viime syksyn aikana ja valmistellut perustamiskokouspäivää. Tänään ilmestyi Kuurojen liiton sivuilla tiedotus kokouspäivästä suomalaisella viittomakielellä:

http://www.kuurojenliitto.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/tulossa-kuurojen-historia-seuran-perustamiskokous#.VqJf6pfl-84

Facebookissa on kuurojen historian sivut, mutta ryhmä on salainen. Vain ryhmän jäsenet voivat lisätä asiasta kiinnostunut ryhmään. Siinä ryhmässä on keskusteltu jonkin verran kuurojen historia seurasta, mutta olemme kokoontuneet keskustelemaan viime toukokuussa Helsingin kuurojen yhdistyksen tiloissa. Voit tulla mukaan Tampereelle. Paikalla on viittomakielen tulkkausta, että kuka vaan voi osallistua ja keskustella tulevasta seurasta.

Päivän ohjelma:

klo 11-13 omakustanteinen lounas
 http://www.finlaysoninalue.fi/ravintolat/
klo 13-13.45 Työryhmän esittely: tulevan seuran säännöt, Bertel-sali
klo 13.45-14 tauko
klo 14-14.30 Kuurot sukulaiset, sukututkija Boris Ström kertoo tutkimuksestaan Pohjanmaan kuuroista (Alajärvi, Soini, Vimpeli, Pietarsaari ym.)
klo 14.30-15 Vapaata keskustelua ja tauko
klo 15-17 Uuden seuran perustaminen ja uuden hallituksen valinta

Ohjelma tarkentuu tarkemmin helmikuun alussa. Kahvituksen vuoksi ilmoittautuminen on sitovaa. Pyydämme ilmoittautumaan 31.1.2016 mennessä tekstiviestillä  050-557 4425. Kaikki kuurojen ja viittomakielisten historian ystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.  Paikalla on viittomakielen tulkkausta.

Tervetuloa Tampereelle!

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Tuhma

Millainen viittoma on, joka piirretään risti otsaan? Vanhemman sukupolven kuurojen keskuudessa viitotaan usein tuhma sillä tavalla. Olen kuullut, miten opettajat piirtävät oppilaiden otsaan sillä tavalla, jos oppilas on tehnyt jotain tuhmaa.

Eilen meillä kävi noin 55 vuotias vieras, joka muistelee seuraavasti:

"Muistan edelleen, miten vanha ja tukeva naisopettaja silmälasineen oli vihainen yhdelle oppilaalle jostain teosta ja torui oppilasta, sitten hän piirsi kynällä oppilaan otsaan ristin. Oppilas pyörtyi, ja siitä opettajatar säikähti aika pahasti. Opettajattaren onneksi oppilas tokeni.

Tämä tapahtui joskus 1970-luvun alkupuolella Jyväskylän koulussa."


Lähde:
-55 vuotias kuuro mies Keski-Suomesta

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...