lauantai 31. joulukuuta 2011

Jyväskylän kuurojen yhdistys kulttuurikehtona

Kuurojen kulttuuripäivät syntyivät vuonna 1956, mutta sitä ennen on ollut Suomessa kuurojen yhdistyksissä erilaisia esityksiä juhlatilaisuuksissa. Ennen sotia Jyväskylän kuurojen yhdistyksellä järjestetiin usein erilaisia ohjelmanumeroita. Kuurojen vanhempien lapset esiintyivät paljon erilaisissa näytelmissä ja saivat viittoa kertomuksia, runoja tai lauluja. Tässä kuvassa keskimmäisellä istuu Aimo Kangas, josta tuli tunnettu kuurojen opettaja ympäri Suomea. Hänellä oli ainakin kolme viittomanimeä: "YLIOPPILAS", "hieroen leukaa miettimisen aikana" ja "tukka siististi otsalla". Ensimmäinen viittomanimi tunnetaan Jyväskylän seudulla, jossa Aimo Kangas kasvoi kuuroille vanhemmille. Aimon elinikäinen hyvä ystävä oli mm. Lauri Paunu, joka sai oppia suomalaisen viittomakielen Aimon kautta. Kuuroja kuulemassa -teoksessa kerrotaan, kuinka Lauri sai nähdä luokkakaverinsa Aimon keskustelevan isänsä kanssa viittomakielellä. Siitä alkoi Laurin kuurojen papin ura kuurojen parissa.
Siihen aikaan suomalainen viittomakieli oli kiellettynä kuurojen kouluissa, mutta Aimo Kangas oli aina viittomakielen asialla. On kerrottu, että Aimo Kankaan toimesta viittomakieli tuli Turussa toimivaan kuurojen kouluun 1960 -luvun alussa. Olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin, millaista työtä teki kuurojen vanhempien kuulevat lapset opettajina kuurojen kouluissa.

Erään Mikkelin kuuromykkäin koulun entisen oppilaan mukaan Aimo Kangas sormitti ns. vanhoilla sormiaakkosilla vuonna 1939 aamuavauksissa, kunnes koulun johtaja kielsi sormiaakkosten käytön. Oppilaat olivat ihan järkyttyneitä kun Aimo alkoi puhumaan suomen kielellä raamattua. Aimo tiesi, että oppilaat eivät ymmärtäneet kaikkea. Ei aina voitu mitään säännöksille. On kerrottu, miten Aimo Kangas viittoi salaa oppilaiden kanssa mm. Kuopion koulussa. Erään kuopiolaisen oppilaan mukaan oli onni olla Kankaan luokassa. Sain kerran kuulla, miten eräs oppilas joka sai potkut Kuopion kuurojen koulusta ja siirtyi Jyväskylän kouluun, jossa Aimo toimi sielläkin opettajana. Aimon ansiosta kyseisen oppilaan matematiikan ihmeellinen maailma avautui. Kysyin, mistä se johtui ja vastaus oli yksinkertaisen selkeä: viittomakielellä asiat tulivat selviksi! Näin uskallan väittää, että Jyväskylässä on aina ollut suomalaisen viittomakielen kulttuurin henkinen pääoma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...