Järkiavioliitto vai rakkausavioliitto?

Kuurojen lehdessä 2/2014 on kirjoitus kakkosluokan kansalaisista. Otsikko puhutteli paljon, sillä kirjoitus käsittelee kuurojen sterilisaatiota. Kirjoitus on vissiin ensimmäinen kerta, kun kuurot avautuivat kertomaan kokemuksistaan 1950-luvulla tapahtuneista asioista. Maj-Lis Sundell ja Saara Tarvonen kertoivat, miten he saivat vain yhden lapsen. Muutama vuosi sitten oli Kuurojen Liiton videotiedotteessa sterilisaation kokeneiden naisten kertomukset.
Mielestäni on hyvä asia, että kuurot alkavat vähitellen avautua ja kertoa kipeistä asioista. Käsittääkseni näitä asioita ei ole aikaisemmin tutkittu kunnolla, sillä pitäisi saada sterilisaation kokeneiden suostumukset. Saksassa on tehty natsiajan kuurojen kokemuksista tutkimuksia. Silti on hyvä asia, että Kuurojen lehdessä on kirjoituksia vaikeista asioista. 

Olen pitänyt luennon DHI:n kongressissa v.2009 sodan ajan nuorista miehistä. Otin esille avioliittolain, sillä se vaikutti paljon sen ajan nuorten ihmisten elämään. Haastatteluista tuli ilmi, miten moni nuori kuuro ihminen joutui tarkistamaan, onko hänen kiinnostuksensa kohde syntymäkuuro vai kuuroutunut. Jos katsoo tarkkaan kuurojen yhteisöä, niin huomaa miten useilla kuuroilla vanhemmilla on vain yksi lapsi. Salla Lähteenmäen kirjoituksen mukaan Sundell ja Tarvonen olivat lain silmissä täydellinen kohde, koska heillä oli kuuroutta suvussaan. Mistä johtuu, että moni kuuleva vanhempi sai synnyttää monta kuuroa lasta ja kuurot vanhemmat eivät saaneet? Tästä voisi tehdä tutkimus.

Tämä on oikeasti hyvin murheellista ja edelleen arkaa asiaa vanhemman sukupolven piirissä. Ketkä olivat oikeasti sterilisaation asialla? Ketkä ajoivat sitä? Miksi Kuurojen Liitto ajoi avioliittolakia, että epäkohta muuttui v.1944 edelleen kuuroja syrjiväksi asiaksi. Kuurot joutuivat edelleen joustamaan ja tekemään ns. järkiavioliittoa kuin mennä rakkaudesta avioliittoon. Vasta vuonna 1969 poistettiin kuurojen keskinäinen avioliittokielto. 

Olen kuullut kuurojen kertomuksia, miten kuurojen pappi vielä 1970-luvulla ohjaili rippileirillä kuuroja avioitumiseen liittyvissä asioissa, että syntymäkuuron ei kannattanut pariutua toisen syntymäkuuron kanssa.  Kuuro kirjailija Laina Wainola oli yksi esimerkki sterilisaation kannattajista, sillä hän oli kirjoittanut asiasta. Pitää etsiä Lainan kirjoitukset esille.

Muistitietotutkimus Karjalan kuuroista

Avasin viime viikolla sähköpostin ja minun piti lukea kaksi kertaa ennen kuin uskoin asian. Sain apurahan Karjalan kulttuurirahastolta! Apurahan turvin voin matkustaa ympäri maata ns. Karjalan kuurojen luona, sillä tähän asti ei ole tutkittu tai tallennettu Karjalan kuurojen kertomuksia. Asialla on hyvin kiire, sillä aika moni heistä on siirtynyt rajan taakse. Katoavaa kulttuuria on tärkeää tallentaa muistiin. Kertomuksia, muistoja ja kokemuksia pitää tallentaa, jotta tulevat sukupolvet eivät unohda.

Ennen haastattelumatkojen alkamista minun pitää valmistella monta asiaa. Minun pitää hankkia 2 videokameraa, sillä viittomakielisessä haastattelussa on hyvä olla 2 kameraa samanaikaisesti päällä. Toinen kamera kohdistuu haastattelevaan ja toinen kamera ottaa talteen koko tilanteen.

Ketkä ovat Karjalan kuuroja? He ovat menettäneet kodin Karjalassa sotien vuoksi ja joutuneet kokemaan evakkomatkan. V.1945 tuli maanhankintalaki, jonka mukaan karjalaiset muuttivat heille määrättyyn paikkaan. Siitä syystä Viipurin kuurojen yhdistyksen kuurot jäsenet hajaantuivat ympäri Suomea. Kaikki jäsenet eivät aina asuneet nimenomaan Viipurissa, vaan lähikunnissa. Sortavalassa oli myös kuurojen yhdistys. Myöhemmin 1950-luvulla perustettiin Karjalan kuurojen heimotuki ry.

Karjalan kuuroja on myös muita kuin evakon kokeneita. Tällä hetkellä on vapaamuotoinen Karjalan kuurojen seura, jonka jäsenistä moni ei ole kokenut evakkoa vaan heidän vanhempansa. Minua kiinnostaa myös kuuroja, joiden vanhemmat ovat kokeneet evakkomatkan.

Palaan tähän asiaan piakkoin, mutta ota vaan rohkeasti minuun yhteyttä. Voin tulla kuurojen yhdistyksellesi kertomaan tästä projektista.