torstai 29. toukokuuta 2014

Kuuro kotiapulainen

Olen aloittelemassa muistitietotutkimustani Karjalan kuuroista. Huhtikuun jälkeen olen saanut paljon nimiä, vihjeitä ja ajatuksia. Kesäloman aikana pitää perehtyä arkiston maailmaan ja lukea myös vanhoja lehtiä. Tapasin eilen yhden haastattelevan, joka kertoi äidistään.

Viipurin tyttö muutti Helsinkiin ja osallistui vilkkaasti Helsingin kuurojen yhdistyksen toimintoihin. Oli hyvä urheilija ja aktiivinen Heron jäsen. Osallistui kilpailuihin ja perusti aikoinaan perheen. Kuuntelin kertomuksia sodan jälkeisestä elämästä. Miten kuurot seurustelivat keskenään? Miten kuurot juhlivat? Miten kuurot saivat työtä? Missä kuurot asuivat? Siihen aikaan oli hyvin tavallista, että moni kuuro nainen toimi kotiapulaisena. Samaa oli kuulevien naisten kohdalla kuten esimerkiksi isoäitini, joka teki piian työtä jo 12 vuotiaana. Millainen oli kuuron kotiapulaisen arki? Olen kuullut erilaisia kertomuksia, miten moni kuurojen koulun opettaja tai pappi ottaa kuuron apulaisen kotiinsa, mutten ole kuullut aikaisemmin tätä kertomusta:

"Olen nähnyt, miten moni vanha kuuro on kertonut Hella Wuolijoesta. Moni kuuro nainen oli päässyt Hella Wuolijoen kotiin apulaiseksi. Mistä se johtuu? Moni kuuro on kertonut, että varmaan siitä syystä kun kuuro ei kuule ja ei voi kertoa eteenpäin, mitä siellä on puhuttu!"


 

1 kommentti:

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...