Kuurojen ja viittomakielisten historian seuran perustaminen?

Vihdoinkin toteutui Suomen kuurojen ja viittomakielisten historian seuran perustamisen valmistelukokous! Lähdin Turkuun viime perjantaina 20.3., kun lauantaina oli työryhmän kokoontuminen. Käytiin ensin Turun taidemuseossa, jonka jälkeen siirryttiin pohtimaan lounaan merkeissä millaista seuraa tarvitaan tänne Suomeen. Suomessa ei ole vielä kuurojen ja viittomakielisten historian seuraa. Ryhmään kuuluu minun lisäksi Maritta Tarvonen-Jarva, Heli Rupponen, Satu Worseck ja Helena Torboli. 

Keskustelimme seuran perustamisesta, miten voidaan edetä ja saada asiasta kiinnostuneita mukaan. Pohdimme myös, miten Suomen kuurojen ja viittomakielisten yhdistyksissä yhdistyksissä hoidetaan kuurojen ja viittomakielisten historiaa. Seuran perustamiseen toivotaan asiasta oikeasti kiinnostuneita ihmisiä mukaan. Pohdimme alla olevia asioita:     

     
Kuurojen ja viittomakielisten haudat: 

Kuka/ketkä vastaavat niiden hoidosta? Miten hoidetaan?

Tietopankki: 

Kuurojen museolla on sivuja (www.kuurojenmuseo.fi), mutta olisi hienoa, jos kuurojen seuralla olisi oma tietopankki.

 

 Katoavat lajit:

 Pohdimme myös katoavista lajeista, mitkä ovat oikeasti kiireellisiä ja pitää ottaa talteen,     muistiin ennen kuin on liian myöhäistä.

1)    kuurojen kokemukset/kärsimykset:

avioliittolaki, sterilisaatio, kuulon parannus/korjaustoimeenpiteet, oralismi, syrjintä

2)    Kuurojen koulumuistot:

valtionkoulut, kunnalliset kuulovammaisten koulut

3)    Kuurojen työelämä:

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon. Kuurojen työelämää pitää ottaa talteen.

4)    Kuurojen taide/kulttuurielämä:

Pitää kerätä tietoja ja aineistoja kuurojen kulttuurielämästä ja järjestää esimerkiksi näyttelyjä.

5)    Kuurojen yhdistystoiminta:

yhdistyksiä katoaa pikkuhiljaa, miten kerätään tietoja/muistoja yhdistyksistä ja myös yhdistysten kesäpaikoista.

6)    Codat:

Kuurojen vanhempien kuulevilla lapsilla on varmasti paljon tietoa, kokemuksia ja kertomuksia entisajan elämästä. 

Niin millainen seura voisi olla?

Seuran toiminnot:

Tieto on oltava avoin ja saatavilla kaikille eri kielillä (suomi,ruotsi, suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli) Voisimme järjestää kerran vuodessa seminaari (teema esim. kuurot naiset, kuurojen työhistoria) Voisiko seuralla olla omat kotisivut? Tästä pitää keskustella Kuurojen museon kanssa.

 Seuran toimintoja ei tarvitse olla kovinkaan paljon, mutta voidaan aina järjestää tapahtumia pop up -henkeen. Pitää tehdä yhteistyötä olemassa olevien kuurojen ja viittomakielisten yhdistysten kanssa. Aineiston säilyttämisestä pitää keskustella Työväen museo Werstaan kanssa, sillä ympäri Suomea on paljon vanhoja aineistoja, kuten esimerkiksi vanhoja kirjeitä, kuvia, kaitafilmejä ym.

   

Seuran nimi ja viittomanimi:

Totesimme, että seuralla tulee olla nimi ja myös viittomanimi.Toivomme, että jokainen voi miettiä ennen 9.5. millainen nimi ja viittomanimi sopisi seuralle.

Ideoita esim.

Henkilönimit:

-       Anna Heikel ja Helena Luoma

-       C.O.Malm

-       Hirnit

Ilmiöön perustuva nimi:

-       ”tieto esille!”, juurelta ulos!

Miten edetään?

 Seuraavan kerran tapaamisessa keskustellaan seuran toiminnoista ja myös säännöistä. Työryhmä tekee pari sääntöehdotusta, jonka pohjalta keskustellaan 9.5. Samalla katsotaan yhdessä muiden maiden kuurojen historian seurojen toimintoja ja sääntöjä. Kuurojen historian seuraa ei vielä perusteta 9.5., sillä pitää valmistella sääntöjä ym. perustamiskokousta varten. Sovimme silloin 9.5., milloin ja missä olisi perustamiskokous. Kuka vaan kuurojen historiasta kiinnostunut saa tulla mukaan keskustelutilaisuuteen!

Historiapäivä 9.5. klo 10- 17 Helsingissä

Sovimme alustavasti historiapäivän ohjelmasta, että olisi ensin hautauskierros Hietaniemen vanhalla hautausmaalla klo 10-12, jonka jälkeen käydään tervehtimässä yhteisömme merkkihenkilöitä ja sen jälkeen yhdessä jonnekin syömään klo 12-13. Keskustelu seuran perustamisesta, toiminnoista ja säännöistä olisi klo 14-17 Helsingin kuurojen yhdistyksellä, Liisankadulla.

 

Perustamiskokouksen päivämäärästä sovitaan silloin 9.5. Silloin keskustellaan myös historian seuran nimestä ja myös viittomanimestä. Pitää myös pohtia sopivaa logoa.


 

Terveisiä 1.3.2015

Maaliskuu alkoi! Olen pitänyt taukoa blogin kirjoittamisessa yli kuukauden, sillä palasin heti lehtorin työhöni 19.1. kahden kuukauden toimivapaan jälkeen.

Kiersin siis ympäri Suomea keräämässä aineistoa toimivapaan aikana. Tuli kyllä enemmän aineistoa kun mitä ennen suunnittelin. En ole voinut kieltää karjalaisia kuuroja kertomasta tarinansa, sillä he eivät ole aina saaneet aikaisemmin käsitellä kokemuksiaan, muistojaan. Kerään lisää dokumenttia kesällä luovutetun Karjalan kiertomatkalla, että luulen saavani hyvää lisäaineistoa haastateltuilta viittomakielisiltä. Karjalan kuurojen seura järjestää kiertomatkan 20.-24.7.2015.

Kertomuksia on hyvin monenlaisia, sillä olen haastatellut eri-ikäisiä viittomakielisiä. Vanhin oli 99-vuotias ja nuorin 27 vuotias. Voidaan jakaa kertomuksia kolmeen ryhmään: evakon kokeneiden, evakon jälkeläisten ja evakon ystävien. Kertomusten sisällöt ovat kirjavia, kuten yleensä elämän suuri kirjo. Syntymästä kuolemaan. Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut tehdä tätä haastattelutyötä, joka jatkuu vielä tänä vuonna. On ollut hyvin mielenkiintoista huomata, miten tämän keruutyön aikana tulee samalla oppineeksi paljon Suomen viittomakielisten historiasta. Karjalaisten kertomuksia ei siis voi pitää erillään muiden suomalaisten kuurojen ja viittomakielisten historiasta. Hienoa, kun kuurojen ja viittomakielisten yhdistykset ovat ottaneet tämän muistitietotutkimuksen vastaan. Olen saanut keskustella ja oppia paljon. Tästä on jäänyt suuri kiitollisuuden tunne. Hiihtoloman aikana on tullut vähän katsottua osan aineistosta. Pitää jatkaa nyt keväällä osan aineiston käsittelyssä. Työ siis jatkuu!

Tämän tutkimuksen aikana on tullut katsottua paljon valokuvia. Ihmiset muistavat paremmin asioita, kun ollaan katsottu valokuvia. Hienoa, kun työväenmuseo Werstas on laittanut kuurojen museon kuvakokoelmaa verkkoon. Arjenhistorian sivuilta voi katsella kuvia ja myös kommentoida. Jos tiedät kuvan tarinan, ajan, paikan ja henkilöiden nimet, voit laittaa kommenteja. Kuurojen museon erikoistutkija Tiina Naukkarinen on laittanut ohjeita seuraavasti:

Kuurojen museon vanhoja valokuvia ja esineitä on siirretty verkkoportaaliin www.arjenhistoria.fi. Kuvia portaalissa on nyt yli 1000 ja esineitä yli 400. Työ jatkuu ja materiaalia lisätään portaaliin vähitellen.
Portaalista voi hakea kuvia ja antaa Kuurojen museolle palautetta niistä. Esim. voit antaa tietoja kuvissa olevista ihmisistä, paikoista, tapahtumista jne.
Tässä lyhyet ohjeet kuvien etsimiseen ja palautteen antamiseen:
1. Mene osoitteeseen www.arjenhistoria.fi
2. Valitse ”tarkennettu haku”
3. Valitse hakukohde ”kuvat”
4. Kirjoita kohtaan ”kokotekstihaku” hakusana, esim. ”kuurot” tai ”Kuurojen museo”. Hakuja voi tehdä myös henkilönimillä esim. ”Carl Oscar Malm” tai ”Fritz Hirn”. Voit kokeilla myös muita henkilönimiä tai hakusanoja. (Ohjeita haun tekoon löytyy sivun yläreunan välilehden ”Arjenhistoria” alta).
5. Klikkaa "hae" ja saat näytölle hakutuloksen, jossa on lista palvelussa olevista kuvista ja kuvia koskevat lyhyet tiedot.
6. Klikkaa haluamaasi kuvaa.
7. Klikkaa ruudun alareunassa kohtaa ”lisää muistilistaan”
8. Näyttöön tulee muistilistan sisältö, jossa on haluamasi kuva
9. Klikkaa kohtaa ”anna palautetta muistilistan aineistosta”.
10. Esiin avautuu lomake, johon voi laittaa yhteystietosi ja kuvaa koskevan palautteen. Voit kirjoittaa niin paljon kuin haluat (esim. kuka on kuvassa, mikä tapahtuma on kyseessä, milloin kuva on otettu, millaista tietoa sinulla on kuvassa olevista henkilöistä).
11. Paina painiketta ”lähetä palaute”.
12. Palautteesi tulee Kuurojen museolle ja antamasi tiedot liitetään tietokantaan.