Vihdoinkin toteutui Suomen kuurojen ja viittomakielisten historian seuran perustamisen valmistelukokous! Lähdin Turkuun viime perjantaina 20.3., kun lauantaina oli työryhmän kokoontuminen. Käytiin ensin Turun taidemuseossa, jonka jälkeen siirryttiin pohtimaan lounaan merkeissä millaista seuraa tarvitaan tänne Suomeen. Suomessa ei ole vielä kuurojen ja viittomakielisten historian seuraa. Ryhmään kuuluu minun lisäksi Maritta
Tarvonen-Jarva, Heli
Rupponen, Satu
Worseck ja Helena Torboli.
Kuurojen ja viittomakielisten haudat:
Kuka/ketkä vastaavat niiden hoidosta? Miten hoidetaan?
Tietopankki:
Kuurojen museolla on sivuja (www.kuurojenmuseo.fi), mutta olisi hienoa, jos kuurojen seuralla olisi oma tietopankki.
Katoavat lajit:
Pohdimme myös katoavista lajeista, mitkä ovat oikeasti kiireellisiä ja pitää ottaa talteen, muistiin ennen kuin on liian myöhäistä.
1)
kuurojen
kokemukset/kärsimykset:
avioliittolaki, sterilisaatio, kuulon
parannus/korjaustoimeenpiteet, oralismi, syrjintä
2) Kuurojen koulumuistot:
valtionkoulut, kunnalliset
kuulovammaisten koulut
3) Kuurojen työelämä:
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut
paljon. Kuurojen työelämää pitää ottaa talteen.
4) Kuurojen taide/kulttuurielämä:
Pitää kerätä tietoja ja aineistoja
kuurojen kulttuurielämästä ja järjestää esimerkiksi näyttelyjä.
5) Kuurojen yhdistystoiminta:
yhdistyksiä katoaa pikkuhiljaa, miten
kerätään tietoja/muistoja yhdistyksistä ja myös yhdistysten kesäpaikoista.
6) Codat:
Kuurojen vanhempien kuulevilla lapsilla on varmasti paljon tietoa, kokemuksia ja kertomuksia entisajan elämästä.
Niin millainen seura voisi olla?
Seuran
toiminnot:
Tieto
on oltava avoin ja saatavilla kaikille eri kielillä (suomi,ruotsi, suomalainen viittomakieli
ja suomenruotsalainen viittomakieli) Voisimme järjestää kerran vuodessa seminaari (teema esim. kuurot naiset, kuurojen työhistoria) Voisiko seuralla olla omat kotisivut? Tästä pitää keskustella Kuurojen museon kanssa.
Seuran toimintoja ei tarvitse olla kovinkaan paljon, mutta voidaan aina järjestää tapahtumia pop up -henkeen. Pitää tehdä yhteistyötä olemassa olevien kuurojen ja viittomakielisten yhdistysten kanssa. Aineiston säilyttämisestä pitää keskustella Työväen museo Werstaan kanssa, sillä ympäri Suomea on paljon vanhoja aineistoja, kuten esimerkiksi vanhoja kirjeitä, kuvia, kaitafilmejä ym.
Totesimme, että seuralla tulee olla nimi ja myös viittomanimi.Toivomme, että jokainen voi miettiä ennen 9.5. millainen nimi ja viittomanimi sopisi seuralle.
Ideoita esim.
- Anna
Heikel ja Helena Luoma
- C.O.Malm
- Hirnit
Ilmiöön perustuva nimi:
Ilmiöön perustuva nimi:
- ”tieto
esille!”, juurelta ulos!
Miten
edetään?
Seuraavan
kerran tapaamisessa keskustellaan seuran toiminnoista ja myös säännöistä.
Työryhmä tekee pari sääntöehdotusta, jonka pohjalta keskustellaan 9.5. Samalla
katsotaan yhdessä muiden maiden kuurojen historian seurojen toimintoja ja
sääntöjä. Kuurojen historian seuraa ei vielä perusteta 9.5., sillä pitää
valmistella sääntöjä ym. perustamiskokousta varten. Sovimme silloin 9.5.,
milloin ja missä olisi perustamiskokous. Kuka vaan kuurojen historiasta
kiinnostunut saa tulla mukaan keskustelutilaisuuteen!
Historiapäivä
9.5. klo 10- 17 Helsingissä
Sovimme alustavasti historiapäivän ohjelmasta, että olisi ensin hautauskierros
Hietaniemen vanhalla hautausmaalla klo 10-12, jonka jälkeen käydään tervehtimässä yhteisömme
merkkihenkilöitä ja sen jälkeen yhdessä jonnekin syömään klo 12-13. Keskustelu seuran perustamisesta, toiminnoista ja säännöistä olisi klo 14-17 Helsingin kuurojen yhdistyksellä, Liisankadulla.
Toivotan todella paljon onnea ko.seuran perustamiseen. Toivon myös paljon kiinnostusta ympäri suomea eikä keskity vain yhteen alueeseen/kaupunkiin. Etenkin toivon hyvää henkeä.
VastaaPoistaHauta-asiassa kertoisin, että hautalaki vaatii henkilöä haudan haltijaksi. Minulla ei valitettavasti ole tietoa, että löytyykö edes missään haudan haltijaa, joka olisi yhteisön hoitama. Olen erityisesti huolestunut esimerkiksi Malmin ja Hietaniemen uudesta hautausmaan puolesta, koska sinne on haudattu useita nimekkäitä kuurojen taikka coda-henkilöitä ja niiden hauta-aika on maksimissaan 50 vuotta. Vanhan hautausmaan puolella taikka taiteilijamäki on sellainen puoli, että hautavan henkilön kiveä taikka henkilöä ei alueelta poisteta kuten esimerkiksi Fritz+Maria Hirnin hauta. Mutta heidän hautakivi on tällä hetkellä huonossa kunnossa, joten olen omaltaan osaltanut yrittänyt puhua kuuroille ihmisille/heidän sukulaiselle asiasta. Valitettavasti asia ei ole edennyt vielä- mutta toivottavasti tulee aika jolloin asia etenee.
Kaikkea hyvää seuran perustamiseen, peukutan asiaa omasta puolesta koska historia on aina osa kuurojen tietoisuutta.
Pirkko Johansson, näitä mainitsemasi asioita pitää todella yhdessä keskustella ja ajateltava erityisesti tulevia sukupolvia. Meidän tulee vaslia edellisten sukupolvien kuurojen ja viittomakielisten työtä. Tämä työ on pikemminkin elämäntapa ja perustuu ihmisten todelliseen kiinnostukseen. Kuka vaan voi tulla mukaan 9.5.päivään. Tervetuloa mukaan toimintaan!
VastaaPoistaTottakai kaikki ihmisen toiminta seurassa/yhdistyksellä pitää olla todellinen kiinnostus taustalla. Liimana vielä hyvä yhteishenki.
VastaaPoistaNäillä näkymillä pääsen vain hautauskierrokseen, mutten keskustelutilaisuuteen. Toivottavasti kirjoitat blogiin, että miten meni keskustelutilaisuudessa ja mahdollisista jatkotoimenpiteissä.
Myötätuulta ja iloa työryhmälle.