Sain joskus talvella pyyntöä Kuopion kuurojen yhdistykseltä, että tulisin kertomaan muistitietotutkimuksestani. Karjalan kuurot -muistitietotutkimuksessani on mukana kertomuksia Kuopion kouluun liittyvistä kokemuksista. Aloin koota kertomuksia kokoon. Kerroin luennon alussa, että käsittelen enimmäkseen kuuromykkäin koulun oppilaiden kertomuksia. Mutta myös jonkin verran kuurojen koulun oppilaiden kokemuksia.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kouluympäristö |
Lähdin 85 vuotiaan Kuopion kuuromykkäin koulun käyneen ystävän kanssa lauantaina aamulla Kuopioon. Kävimme ensin katsomassa valtion koulun rakennuksia, jotka ovat uskomattoman kauniita ja kestäviä! Ystäväni viittoi minulle kertomuksia liittyen rakennuksiin. Tästä linkistä löytyy lisätietoja rakennuksista. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=632
Entinen oppilas Arvo Hämäläinen (1938-1947) |
Entinen Kuopion koulu |
Tuli samalla ilmi, että ystäväni Arvo Hämäläinen oli koulutapaamisen entisistä oppilaista vanhin. Arvon koulu päättyi vuonna 1947, mutta hän aloitti koulun vuonna 1938. Sotavuodet sotkivat Arvon koulunkäyntiä.
Koulutapaamisessa oli paikalla entisiä oppilaita ainakin yli 100. Edellisen kerran koulutapaaminen pidettiin v. 1992. Seurasin suurella mielenkiinnolla heidän kertomuksiaan. Osa kysyi minulta, olenko minäkin käynyt Kuopion koulua. Selitin, että olin tulossa pitämään luentoa. Minua kyllä jännitti kertoa tutkimuksistani vuosien ajalta, mutta ilahduin kovasti, miten entiset oppilaat olivat innostuneita kertomaan kokemuksistaan.
Kerroin Kuopion koulun entisistä oppilaista, joista tunnetuin oli Tapio Vilpponen (Roy). Aika moni suomalainen ei tiennyt Royn käyneen Kuopion koulua. Otin esille myös yhden Kuopion koulun johtajan, Aimo Kankaan, sillä hänestä on niin paljon kertomuksia. Moni entinen oppilas viittoi:"Kiitän kovasti häntä viittomakielisestä opetuksesta, sillä sain oppia paljon kaikkea."
Totesin väelle, että Kuopion koulusta pitää kirjoittaa historiikkia -hyvin pian. Kohta ei ole enää kovinkaan monta elossaolevaa Kuopion kuuromykkäin koulun käynyttä oppilasta. Iltajuhlassa oli vapaamuotoinen illallinen. Moni entiset oppilaat kokoontuivat pitämään pienmuotoista luokkakokousta. Oli mukavaa katsella entisten oppilaiden vilkasta keskustelua ja muisteluja, mitä entisille oppilaille kuuluu. Alkoholin vaikutuksen alaisena on ehkä helpompaa avautua vaikeista asioista, kuten yksi entinen oppilas kertoi, miten Mikkelin koulussa opetettiin puhumaan -lyijykynällä.
Luokkakokoukset ovat aina olleet merkittävä osa kuurojen kulttuuria, sillä ennen vanhaan kuurot kävivät asuntolakoulua. Asuntolan kohtalotovereista on tullut läheisimpiä kuin oman perheensä jäsenistä, mutta noin 1970-luvulta lähtien on perustettu paljon kunnalliskouluja. Kokoontuvatko kunnalliskoulujen kuurot oppilaat yhteen yhtä paljon kuin valtiokoulun oppilaat?
Monesta muusta asiasta pitää tehdä lisätutkimuksia,kuten esimerkiksi mistä johtuu, että ennen vanhaan kuuroja lapsia kiellettiin aikuisten kuurojen yhdistystoimintoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti