Kansainvälinen kuurosokeuden päivä 27.6.

Tänään vietetään kansainvälistä kuurosokeuden päivää! Helen Keller(1880-1968) on kansainvälisesti tunnettu kuurosokea, jonka tarina on melkein kaikille tuttu. Helenin syntymäpäivästä 27.6. tuli kansainvälisen kuurosokeuden päivän viettopäivä.

Tunnemme myös suomalaisen Frans Lejonin (1879-1947), joka kuurosokeutui kahden vuoden vanhana ja kävi Pietarsaaren kuuromykkäin koulua. Koulun johtaja Anna Heikel opetti Fransia myös lomillaan. Frans oli hyvä käsistään, sillä hän teki paljon käsitöitä ja puutarhatöitä. Miten on muiden kuurosokeiden tarinoiden laita?

Muistan, miten matkustin tammikuussa Porin kuurojen yhdistykselle. Oli hauskaa huomata, että bussissa oli tuttu kuurosokea. Emme käyttäneet taktiiliviittomista, sillä hän näkee vielä. Muistakaamme, että kuurosokea ei aina tarkoita täydellistä kuuroutta ja sokeutta. Keskustelimme paljon kuurojen ja kuurosokeiden historiasta. Miten ennen vanhaan kuurosokeat elivät? Hän kertoi, että hänen suvussaan oli kerran 4 kuurosokeaa sisarusta, jotka haudattiin talon takapihalle. Aloin miettiä, miten karjalaiset sisarukset selvisivät, kävivätkö he koulua vai eivät. Olen kuullut aikaisemmin pohjoismaalla asuneista sisaruksista, jotka elivät kahdestaan. Kunta olisi halunnut saada heidät palvelutaloon, mutta sisarukset pitivät päänsä.

Katsoin uudestaan dokumentin heistä, siis kuurosokeista sisaruksista. Porvoon kuuromykkäin koulun käyneet sisarukset elivät yhdessä Maksamaalla. Estel ja Elsa Nyman tekivät yhdessä kotiaskareita. Oli vaikuttavaa katsoa, miten he hoitivat kotinsa kun ei ollut nykyajan mukavuuksia saatavilla. Dokumentti on tehty vuonna 1974. Siinä näkyy myös vaasalaisia kuuroja ja kuurojenpappi Eino Savisaari, joka kysyi, mikseivät he halunneet muuttaa kuurojen vanhainkotiin, Åvikiin. Vastaus näkyy tästä dokumentista:

http://svenska.yle.fi/artikel/2009/02/11/systrarna-i-maxmo



         Hyvää kansainvälistä kuurosokeuden päivää!