Viittomakielinen video

Kuva on otettu joskus 1930-luvulla eli yli 70 vuotta sitten. Kunpa voisi painaa kuvasta ja sitten nähdä, miten kuurojen vanhempien kuulevat lapset laulavat suomalaisella viittomakielellä. Viittomakielisiä videoita on alettu ottamaan Suomessa vasta sodan jälkeen, mutta moni kuuro jähmettyy nähdessään kaitafilmikoneen. Siihen aikaan ei osattu esiintyä viittoen kaitafilmikoneelle, mutta pikkuhiljaa viittomakieliset alkoivat oppia ja tottua.

Kuurojen liiton kuukausitiedotteet alkoivat joskus 1980-luvun alkupuolella, ja muistan hyvin, kuinka odotin kovasti kuukausitiedotteita. Kerran kuussa sai katsella omalla äidinkielellä tiedotteita eri aihepiireistä, mutta viittomakielinen satu tai tarina oli se paras ja odotetuin osa. Kuurojen Liitto ry lähetti kuukausittain koko Suomen kuuroille, jos kunta on myöntänyt maksusitomuksen. Viittomakielisiä ohjelmia on edelleen hyvin vähän televisiossa, peräti melkein samalla tasolla kuin 1980-luvulla lukuunottamatta viittomakielisiä uutisia.

Olisitko tyytyväinen, jos saisit äidinkielelläsi, kuten esimerkiksi suomenkielisiä uutisia vain 5 minuutin verran vuorokaudessa? Ja maksaisit tv-lupaa mukisematta.

Coco

Tuli vietettyä mukava yhdistysilta Helsingin Kuurojen Yhdistys ry:llä kahvion puolella ja samalla seurattiin Cocon luentoa, sillä kahviossa oli hyvin järjestetty videoyhteys juhlasalista. Oli noin 100 ihmistä paikalla. Ilta oli lämmin ja rento. Huomaa, että ihmiset ovat erilaisia kesän ja talven aikana. Kesän valo tekee ihmeitä.

Christine Coco Roschaert on kanadialainen kuurosokea aktivisti, joka on käynnistänyt kuurosokeiden projektin Nepalissa. Coco on valmistunut vuonna 2006 Gallaudetissa,joka on tällä hetkellä maailman ainoa kuurojen yliopisto. Cocolla on usher syndroma, jonka johdosta Cocon näkö on heikentynyt pienestä pitäen pikkuhiljaa ja hän näkee tällä hetkellä vain oikeasta silmästä jonkin verran. Cocolla on blogi, josta voit lukea lisää kuurosokeudesta.

http://tactiletheworld.wordpress.com/

Oli mukavaa ja samalla voimannuttavaa kuunnella Cocon karismaattista tarinaa kuurosokean identiteetistä. Siinä kahvion puolella jäin miettimään kuurosokeiden tarinoita. Tiedätkö sinä jotain heistä? Helen Keller on yksi erittäin kuuluisa kuurosokea, mutta on muitakin kuurosokeita. Moni suomalainen kuuro tuntee kuurosokean Frans Lejonin, josta on tietoa Wikipediassa. Niin haluaisin nyt kertoa kuurosokeista siskoksista kun kuulin ystävältäni muutama vuosi sitten:

"Vaasan seudulla asui siskokset, jotka olivat kuurosokeita. He eivät suostuneet kunnalliseen vaivaishuoltoon, vaan jäivät asumaan ihan kahdestaan. Siskokset olivat käteviä käsistään ja he tekivät kaiken itse: saunan lämmitys, ikkunaverhojen virkkaamista, ruuan laittoa. Tiedätkö, miten he löysivät takaisin kotiinsa mustikoiden poimisen jälkeen? He laittoivat lankaa vyötärönsä ympäri ja sitoivat langan kotinsa ovelle, sitten näin he osasivat kulkea takaisin kotiin lankaa pitkin. Siitä mökistä on tullut museo Maksamaalla."

No, tarkistin asian netistä ja löytyy, että telkkarissa esitettiin vuonna 2006 "FST: Arkistohelmiä Tor Ahlstrand ja Nymanin kuurosokeat siskokset Maksamaalla vuonna 1974. Christine Saarukka esittelee."

Pitäisi joskus käydä Maksamaalla ja aistia siskosten jäljet.

Silmälasit

Riisuin ulkotakin ja pistin naulakkoon. Ihmettelin, mitä koulun käytävällä tapahtui. Ylä-asteen pojat juoksivat yhden pojan perässä. Poika oli lyhytkasvuinen ja tukeva. Sama kuvio jatkui päiväkausia, että moni isoista pojista irvaili lyhytkasvuiselle huonokuuloiselle pojalle. Rumista viittomista ei ollut pulaa. Isot pojat komentelivat häntä tekemään kaikenlaisia juttuja välitunneilla, koulussa, vessassa, koulun pihalla. En nähnyt opettajien puuttuvan, vaan näin jatkui varmasti vuosikausia. Huonokuuloinen poika joutui useita kertoja hakemaan pudonneita silmälasejaan, jotka eivät onneksi menneet rikki -paksujen linssien ansiosta. Talvisin hän sai aina lunta naamaansa. Eräs isorintainen tyttöoppilas joutui pitkään isojen poikien uhriksi. Seurailin sivusta kauhistuneena, mutta en voinut tehdä mitään kun ylä-asteen pojat olivat oikeasti kauheita. Erityisesti yksi XXX-poika, jolla oli pienet silmät. XXX-poika kiusasi kai kaikkia oppilaita minun lisäksi. Jos opettajat olisivat hallinneet suomalaisen viittomakielen, silloin tätä kiusaamista ei olisi kenties tapahtunut noin julmasti. Tämä kaikki tapahtui 1980-luvun puolissavälissä.

Yhtenä päivänä odotin bussia luokkakaverin kanssa. Oli kaunis syksyinen päivä. Huomasimme, että kiusattu poika tuli reppunsa kanssa pysäkille. Meidän edessä seisoi hieno rouva hameineen. Poika meni ihan suoraan naisen luo ja kouraisi häntä. Nainen löi pojan poskille.

Kuulon parantaminen

"En tiennyt, miksi olin täällä sairaalassa ja sain nukutusnaamarin naamaani. Aloin nähdä outoja ympyröitä, jotka tulivat koko ajan lähemmäksi ja nukahdin sitten. Heräsin aamulla korvat peitettyinä sidehaaroilla ja ihmettelin, mikä tämä onkaan. Äitini tuli eteeni ja kysyi: Mitä haluat? Vastasin, että haluan jäätelöä. Lähdettiin sitten kotiin äidin kanssa. Myöhemmin otettiin pois siteet ja äiti meni mun taakse. Kokeili taputtamalla, kuulisinko - en kuullut mitään. Sain tietää myöhemmin siskoltani, että korvaleikkaus oli vähällä tappaa minut. Minulla on vieläkin korvien sisällä jokin metallinen osa, jonka tarkoituksena on vastaanottaa äänen aallot. En tiennyt tästä mitään. Siskoni kertoi noita asioita minulle. Nyt on vaivana jatkuva korvan vuotaaminen. Pitää aina olla pumpulia korvissa, ettei vaan vuotaisi tyynyille. Olin tästä hyvin vihainen äidilleni, ja sanoin, että kuurous on ihan hyvä asia kunhan on terve! Äidin olisi pitänyt kysyä minulta, haluaisinko korvaleikkausta vai en. Synnyin kuulevana, ja sain aivokalvontulehduksen 8 kuukauden ikäisenä, jonka tuloksena kuurouduin. Tämä korvaleikkaus tapahtui kun olin 10 vuotiaana, vuonna 1967."

Tällaisia tarinoita kuulee, miten on kautta aikojen yritetty parantaa kuuloa -vaihtelevalla menestyksellä. Muistelen tässä huonokuuloista luokkakaveriani, jolle oli tehty joku korvaleikkaus 1980-luvulla. Miten monta kuuroa on yritetty leikata? Jopa kuurojen opetusisämme C.O.Malm (1826-1863) joutui lääketieteen uhriksi kun oli saanut sähkövirtaa korviinsa tukholmalaisen lääkärin luona -tuloksetta. Voisi kysyä, milloin voisimme olla vapaita tässä asiassa? Olkaamme kuuroja vaan..