perjantai 20. syyskuuta 2013

Mitä on jätetty kertomatta?

Kuurojen keskuudessa on puhuttu paljon, miten silloin oli viittomakieli kiellettynä. Opettajat eivät viittoneet. Oppilaiden piti oppia puhumaan.

Tästä huolimatta on kertomuksia, miten ennen on viitottu. Turun kuuromykkäin koulussa oli ennen sotia viittomakielinen partiotoiminta. Elossaoleva kohta 92 vuotias kuuro muistelee, miten partioleirillä viitottiin. Tehtiin tavallisia askareita yhdessä viittoen. Mistä johtuu, että nämä asiat ovat jääneet melkein unohduksiin? Facebookissa on kuurojen historian sivut. Moni viittomakielinen on laittanut kuvia sinne kouluajoistaan. Yhdessä 1950-luvulla otetussa kuvassa oppilaat viittoivat keskenään luokassa. 

Pitää oikeasti tehdä tarkka haastattelututkimus kuurojen opetushistoriasta, sillä todellisuus voi olla ihan toista. Uskon kyllä, että moni kuuro on kokenut oralismin kirot, mutta ei ihan kaikki. Kouluissa on erilaisia käytäntöjä. Sama 92 vuotias kuuro kertoi, miten hänen isänsä oli puhumaton kuuro ja viittoi pelkästään käyttäen myös vanhoja sormiaakkosia. Aloin miettiä, jos hänen isänsä kävi koulua 1900-luvun alkupuolella ja ei ole oppinut puhumaan puhuttua kieltä, vaan viittomaan. Turun kuuromykkäin koulussa alettiin opettaa puheopetusta v.1892 asetuksen mukaan. Onko Suomessa kuurojen historian tutkimus pohjautunut vain viralliseen lähdeaineistoon? Mitä on kirjoitettu koulujen virallisissa papereissa? Mitä kaikkea on kirjoitettu Kuuromykkäin/ Kuurojen lehdissä? Ketkä kirjoittivat niihin? Mitä on jätetty kirjoittamatta/kertomatta? 


Viittomakielinen partio v.1938 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogin uusi vaihe alkamassa!

Blogini nimi ei ole enää kansa vailla omaa maata, vaan viittomakielinen muistitietotutkimus. Viittomakielisten kertomukset ovat aina kii...