Kansainvälinen kuurosokeuden päivä 27.6.

Tänään vietetään kansainvälistä kuurosokeuden päivää! Helen Keller(1880-1968) on kansainvälisesti tunnettu kuurosokea, jonka tarina on melkein kaikille tuttu. Helenin syntymäpäivästä 27.6. tuli kansainvälisen kuurosokeuden päivän viettopäivä.

Tunnemme myös suomalaisen Frans Lejonin (1879-1947), joka kuurosokeutui kahden vuoden vanhana ja kävi Pietarsaaren kuuromykkäin koulua. Koulun johtaja Anna Heikel opetti Fransia myös lomillaan. Frans oli hyvä käsistään, sillä hän teki paljon käsitöitä ja puutarhatöitä. Miten on muiden kuurosokeiden tarinoiden laita?

Muistan, miten matkustin tammikuussa Porin kuurojen yhdistykselle. Oli hauskaa huomata, että bussissa oli tuttu kuurosokea. Emme käyttäneet taktiiliviittomista, sillä hän näkee vielä. Muistakaamme, että kuurosokea ei aina tarkoita täydellistä kuuroutta ja sokeutta. Keskustelimme paljon kuurojen ja kuurosokeiden historiasta. Miten ennen vanhaan kuurosokeat elivät? Hän kertoi, että hänen suvussaan oli kerran 4 kuurosokeaa sisarusta, jotka haudattiin talon takapihalle. Aloin miettiä, miten karjalaiset sisarukset selvisivät, kävivätkö he koulua vai eivät. Olen kuullut aikaisemmin pohjoismaalla asuneista sisaruksista, jotka elivät kahdestaan. Kunta olisi halunnut saada heidät palvelutaloon, mutta sisarukset pitivät päänsä.

Katsoin uudestaan dokumentin heistä, siis kuurosokeista sisaruksista. Porvoon kuuromykkäin koulun käyneet sisarukset elivät yhdessä Maksamaalla. Estel ja Elsa Nyman tekivät yhdessä kotiaskareita. Oli vaikuttavaa katsoa, miten he hoitivat kotinsa kun ei ollut nykyajan mukavuuksia saatavilla. Dokumentti on tehty vuonna 1974. Siinä näkyy myös vaasalaisia kuuroja ja kuurojenpappi Eino Savisaari, joka kysyi, mikseivät he halunneet muuttaa kuurojen vanhainkotiin, Åvikiin. Vastaus näkyy tästä dokumentista:

http://svenska.yle.fi/artikel/2009/02/11/systrarna-i-maxmo



         Hyvää kansainvälistä kuurosokeuden päivää!

Kuopion koulutapaaminen

Kesälomani alkoi Kuopion koulun entisten oppilaiden tapaamisella! Mitä Kuopion koulu tarkoittaa? Kuuroilla on tapana viittoa "Kuopion koulu, Turun koulu, Mikkelin koulu, Oulun koulu..", eikä aina jaksa kertoa, että kävi esimerkiksi Kuopion kuurojen koulua. Kuopion koululla on monta eri vaihetta: Kuopion kuuromykkäin koulu, Kuopion kuurojen koulu, Killisen koulu, Pohjalahden koulu.

Sain joskus talvella pyyntöä Kuopion kuurojen yhdistykseltä, että tulisin kertomaan muistitietotutkimuksestani. Karjalan kuurot -muistitietotutkimuksessani on mukana kertomuksia Kuopion kouluun liittyvistä kokemuksista. Aloin koota kertomuksia kokoon. Kerroin luennon alussa, että käsittelen enimmäkseen kuuromykkäin koulun oppilaiden kertomuksia. Mutta myös jonkin verran kuurojen koulun oppilaiden kokemuksia. 

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kouluympäristö

Lähdin 85 vuotiaan Kuopion kuuromykkäin koulun käyneen ystävän kanssa lauantaina aamulla Kuopioon. Kävimme ensin katsomassa valtion koulun rakennuksia, jotka ovat uskomattoman kauniita ja kestäviä! Ystäväni viittoi minulle kertomuksia liittyen rakennuksiin. Tästä linkistä löytyy lisätietoja rakennuksista. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=632

Entinen oppilas Arvo Hämäläinen (1938-1947)

 

Entinen Kuopion koulu

Tuli samalla ilmi, että ystäväni Arvo Hämäläinen oli koulutapaamisen entisistä oppilaista vanhin. Arvon koulu päättyi vuonna 1947, mutta hän aloitti koulun vuonna 1938. Sotavuodet sotkivat Arvon koulunkäyntiä.

Koulutapaamisessa oli paikalla entisiä oppilaita ainakin yli 100. Edellisen kerran koulutapaaminen pidettiin v. 1992. Seurasin suurella mielenkiinnolla heidän kertomuksiaan. Osa kysyi minulta, olenko minäkin käynyt Kuopion koulua. Selitin, että olin tulossa pitämään luentoa. Minua kyllä jännitti kertoa tutkimuksistani vuosien ajalta, mutta ilahduin kovasti, miten entiset oppilaat olivat innostuneita kertomaan kokemuksistaan. 

Kerroin Kuopion koulun entisistä oppilaista, joista tunnetuin oli Tapio Vilpponen (Roy). Aika moni suomalainen ei tiennyt Royn käyneen Kuopion koulua. Otin esille myös yhden Kuopion koulun johtajan, Aimo Kankaan, sillä hänestä on niin paljon kertomuksia. Moni entinen oppilas viittoi:"Kiitän kovasti häntä viittomakielisestä opetuksesta, sillä sain oppia paljon kaikkea." 

Totesin väelle, että Kuopion koulusta pitää kirjoittaa historiikkia -hyvin pian. Kohta ei ole enää kovinkaan monta elossaolevaa Kuopion kuuromykkäin koulun käynyttä oppilasta. Iltajuhlassa oli vapaamuotoinen illallinen. Moni entiset oppilaat kokoontuivat pitämään pienmuotoista luokkakokousta. Oli mukavaa katsella entisten oppilaiden vilkasta keskustelua ja muisteluja, mitä entisille oppilaille kuuluu. Alkoholin vaikutuksen alaisena on ehkä helpompaa avautua vaikeista asioista, kuten yksi entinen oppilas kertoi, miten Mikkelin koulussa opetettiin puhumaan -lyijykynällä.

Luokkakokoukset ovat aina olleet merkittävä osa kuurojen kulttuuria, sillä ennen vanhaan kuurot kävivät asuntolakoulua. Asuntolan kohtalotovereista on tullut läheisimpiä kuin oman perheensä jäsenistä, mutta noin 1970-luvulta lähtien on perustettu paljon kunnalliskouluja. Kokoontuvatko kunnalliskoulujen kuurot oppilaat yhteen yhtä paljon kuin valtiokoulun oppilaat? 

Monesta muusta asiasta pitää tehdä lisätutkimuksia,kuten esimerkiksi mistä johtuu, että ennen vanhaan kuuroja lapsia kiellettiin aikuisten kuurojen yhdistystoimintoihin.