Jyväskylä oli pikkuinen kaupunki 1800-luvun loppupuolella. Kuuromykkäinkoulu perustettiin vuonna 1892 samalle kadulle missä Toivolan vanha piha sijaitsee - Cygnaeuksenkadulla. Toivolan vanha piha on nyt käsityöläisten yrittäjien hallussa. Ns.Toivolan talossa on nyt Titityy -niminen lankakauppa. Herman Toivola oli hyvin menestyvä seppä, ja häntä kutsuttiin pian tehtailijaksi. Toivolan ensimmäinen vaimo kuoli lapsivuoteeseen ja poikalapsi sai nimekseen Muisto. Toivola avioitui vielä toisen kerran ja vaikutti paljon Jyväskylän kaupungin kehitykseen, sillä hän perusti synnytyslaitoksen kotitalonsa viereen. Siinä synnytyslaitoksessa oli synnytyshuoneiden lisäksi myös sterilointihuone. Laitoksen toiminta loppui vuonna 1919. Sitä ennen Herman Toivola joutui taloudellisten vaikeuksien takia lopumaan tontin omistukseta vuonna 1907 ja jatkoi kuitenkin pajassaan työskentelyään.
Ketkä sitten omistivat tontin vuoden 1907 jälkeen? Kauppaneuvokset Anton Fredikso ja Julius Johnson omistivat, kunnes halusivat luopua omistuksestaan vuonna 1918. Oli melkoinen yllätys lukea, kuka oli seuraava ostaja. Toisaalta ei ole niin yllätys, sillä Kuuromykkäin koulu sijaitsi ihan lähellä. Kuuromykkäin koulun opettaja Martti Pihkala osti ja asui perheineen vuoteen 1928 asti. Kirjoittiko hän siinä ns. Toivolan talossa kirjansa: Minkälainen Suomi meidän on luotava? Näen nyt Titityyn liikkeen eri tavoin. Kävikö siinä paikassa paljon kuuroja? Millainen opettaja Martti oli? Hän oli Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry:n ensimmäinen puheenjohtaja v.1907 ja myös v.1910-1913 kun hän oli opettajana vuosina 1904-1921.
Lähteet:
Jäppinen,Jussi&Voutilainen, Heli-Maija. Loisto&Lyhty, Löytöretki Jyväskylän rakennettuun ympäristöön 2006
Juurilta aalloille, Suomen kuurojen sydänjyvä, Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry 100 vuotta, 1907-2007
Mielenkiintoista historiaa :)
VastaaPoistaAnnukka, mietin, että voisimme kävellä ympäri kaupunkia ja ottaa kuvia tarinoineen talteen. Pitää pyytää kuuroja mukaan keruumatkalle.
VastaaPoista